Rodoksen lomamme yksi ikimuistoisimmista kokemuksista oli ratsastusretki vuoristomaisemassa meren rannalla. Rantaratsastus hevosten uittamisella oli Tyttäreni unelma (ja tavallaan jatkoa edellisenä kesänä Turkissa Sidessä kokemaamme maastovaellukseen) josta tällä lomalla tuli totta. Välimeren elokuinen keskipäivän aurinko on kaikessa suloisuudessaan hevosille ja ratsastajille armoton. Tämä seikka huomioiden matkaan lähdettiin varhain aamulla ennen auringon nousua pilvettömälle taivaalle. Pakkasin kameran mukaani ratsuni selkään kavutessani ja sain ihmeen kaupalla maasto- osuudelta muutaman julkaisukelpoisen kuvan seurueestamme sekä pakahduttavan kauniista ranta- ja vuoristomaisemasta. Jätin kameraan suosiolla rannalle uitto- osuuden ajaksi ja muutamaa arveluttavan laatuista puhelinkuvaa lukuun ottamatta uimakuvia ei ole; harmi. Olen uittanut hevosia edellisen kerran Tyttäreni ikäisenä ja muistan sen ollen erittäin mukavaa puuhaa. Tälläkään kertaa en pettynyt; huippukivaa oli!
Rodoksen ratsastus jäänee kohdallani hetkeksi viimeiseksi ratsastukseksi sillä pidän ratsastuksesta välivuotta kiireisen ja työntäyteisen ajanjakson vuoksi. Näihin muistoihin on kuitenkin hyvä jäädä tauolle.
Kivaa viikonlopun jatkoa Kaikille ja palailkaahan linjoille sillä lisää lomakuvia on tulossa pikapuolin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti